Helluntaiseurakuntakin voi lahkoutua - "Perusongelma ei ole välttämättä teologiassa, vaan sairaassa yhteisössä ja sen johtajuudessa"
Thorleif Johansson
Ruotsissa tehtiin Uppsalan itäpuolella Knutbyn helluntai-seurakunnan
yhteydessä vuonna 2004 veritekoja, jotka ovat Ruotsin rikoshistorian
tunnetuimpia. Maaliskuun alussa Suomessa vieraili Knutbyn seurakunnan entinen
pastori Peter Gembäck, joka on kirjoittanut kokemastaan dokumentin Knutbyn
murha – seurakunnasta kultiksi. Knutbyssä valoisa ja myönteinen
helluntaiyhteisö muuttui vähitellen myrkylliseksi kultiksi.
Edelleen on syytä kysyä Suomessakin, voiko tavallinen
helluntaiseurakunta muuttua lahkoksi? Mitkä ovat lahkon ja lahkoutumisen
piirteet ja vaarat?
Näistä keskustelevat Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko
Matikainen (kuvassa vas.), RV-lehden päätoimittaja emeritus Leevi Launonen sekä
opetusneuvos Matti Kangasoja.
Onko termi lahko ja lahkolaisuus teille tuttu?
MATTI: Muistan sen varsin hyvin 1960-luvulta
kirkkohistorian tunneilta. Senkin muistan, että omassa lapsuusseurakunnassa
joku kertoi – en tiedä kääntyikö se kiitos- vai rukousaiheeksi – että oli
joutunut ympäristöön, jossa hänestä käytettiin termiä lahkolainen.
ESKO: Ei siitä kovin pitkää aikaa ole, kun joku on sen
sanonut. Ehkä ajattelemattomuuttakin. Aina ei löydy oikein synonyymiä sille,
miten sijoittaisi helluntailaisuuden suhteessa muuhun kristillisyyteen.
Ekumeenisessa ympäristössä lahko on jäänyt jo hyvin kaukaiseen aikaan.
Esimerkiksi helluntaiherätyksen ja luterilaisten välisessä keskustelussa sitä
ei enää käytetä.
LEEVI: 1960- ja 70-luvuilla sitä käytettiin vielä
paljon. Ja seurakunnissa innokkaimmat käyttivät sitä itsekin ikään kuin
ylpeinä. Lahkolaisuus oli identiteettimerkki oikeasta hengellisyydestä.
ESKO: Joskus termi lahko tulee esille sekulaarissa
keskustelussa, ja silloin se kantaa mukanaan kielteisiä tarkoitusperiä. Sitä
käytetään myös, kun ei oikein löydetä sopivaa sanaa eikä aina edes tunnisteta
siihen liittyviä kipeitä puolia.
LEEVI: Tämä ilmenee myös profaanissa mediassa.
Toimittajat läiskivät kepeästi lahko-termiä tuntematta sitä sen tarkemmin. Ja
kielenkäyttöön vaikuttavat myös esimerkiksi USA:ssa esiintyvät lahkot ja
kultit.
MATTI: Tavallinen kadun mies ymmärtää lahkon kielteisenä.
Johtuu siitä, että kulteista on ollut karmivia esimerkkejä, jolloin
lahko-käsite laajenee.
ESKO: Mutta Helluntaikirkosta puhuttaessa en kuule
puhuttavan lahkosta. Helluntaikirkko hahmotetaan yhdeksi Suomen kirkoista.
Merkittävää tässä on ollut vaikkapa arkkipiispojen tai valtakirkkojen muiden
mielipidejohtajien suhtautuminen. Se kopioituu sitten kautta koko kentän.
MATTI: Varmaan kirkko-sanallakin on vastakkainen
merkitys kuin lahkolla. Sellaisena se on hieno vahvuus.
LEEVI: Helluntaikirkko on viestinyt, että terveeseen
kristillisyyteen kuuluu tietty johtajuusrakenne, jossa on vastuunalaisuutta ja
tilivelvollisuutta toisin kuin villeissä ja pienissä porukoissa.
Knutbyn tapauksessa tavallinen helluntaiseurakunta muuntui
vähitellen lahkoksi. Minkälaisia piirteitä te asettaisitte tuollaiselle
lahkoutumiselle?
ESKO: Yksi tunnusmerkki on, että yhteisö piirtää
ympärilleen sellaisen rajan, jonka lävitse ei pääse kumpaankaan suuntaan.
Sellaisia seurakuntia ei kuitenkaan liene kovin monia, vaikka yrityksiä on
kyllä ollut muutamia.
LEEVI: Yksi selvä lahkon piirre on, että kadotetaan
luonnolliset yhteydet ympäristöön niin jäsenten tai vaikkapa perheiden kautta,
mutta myös yhteisönä.
Lahkoutumisessa usko ei tee ihmistä terveellä tavalla
inhimilliseksi, vaan siinä lähtee rakentumaan jokin erikoinen identiteetti,
joka ei ole enää normaalia, tervettä ja tasapainoista.
Lahkon yksi piirre on myös suorituskeskeisyys. On erilaisia
suoritteita, joille on kehitetty mittareita. Ennen puhuttiin
helluntailaisuudessakin lainalaisuudesta.
MATTI: Lahkossa luvataan, että kun tulet mukaan ja teet
näitä rituaaleja ja toimit niin kuin sinun odotetaan toimivan, niin pääset
sellaiselle tasolle, jollaista et saa missään muussa yhteisössä kuin täällä.
Sitten on kääntöpuoli, jonka olen itsekin lapsuudessani
kokenut: missään muualla ei ole pelastusta kuin täällä meidän seurakunnassamme.
Pelastusoppi rakentuu ikään kuin sulkeutuneen yhteisön ja sen toimintatapojen
kautta.
LEEVI: Ajattelen lahkon toisaalta teologisena, oppiin
liittyvänä asiana ja toisaalta yhteisön psyko-sosiaalisena terveytenä.
Edellisessä pitää kysyä, että onko teologia sopusoinnussa
klassisen kristinuskon kanssa. Ja niitä perusjuttuja on vain muutamia.
ESKO: Tuossa on pohtimisen aihetta. Yhteisö voi etääntyä
klassisesta teologiasta, mutta ollakin psyko-sosiaalisena yhteisönä aivan terve
ja läpinäkyvä ja se voi jopa laajeta.
Voidaan siis kysyä, että tarvitaanko lahkoon teologinen
ongelma, vai riittääkö se, että yhteisö on tiukasti rajattu ja yhteys
ympäristöön katkeaa.
LEEVI: Lahkojen perusongelma ei ole välttämättä aina
teologiassa. Hengellisesti sairaiden ilmiöiden pääpaino on kovin usein myös
psykososiaalisesti sairaassa yhteisössä ja sen johtajuudessa. Siinä voi
esiintyä vaikkapa yksipuolisia painotuksia, väärää johtajuuskäyttäytymistä ja
muuta sellaista.
Arvioinnissa teoreettiset käsitteet yhdistetään
havaittaviin, mitattaviin ominaisuuksiin. Kyse on toimintakulttuurin
sanoittamisesta.
ESKO: Tämä psyko-sosiaalinen puoli on jopa ratkaisevampi
kuin teologinen. Jos vaikka oppi olisi aivan täsmälleen sama kuin jollakin
toisella yhteisöllä, mutta samalla ilmaistaan, että ”vain me sanoitamme tämän
oikein”, niin arviointimahdollisuutta vailla oleva jäsen ei voi punnita, että
miksi se sama täällä meillä lausuttuna on parempaa kuin jossakin muualla.
LEEVI: Terveen yhteisön eräs piirre on, että ihmisiä
suorastaan rohkaistaan itsenäiseen ajatteluun ja arviointiin. Ilmapiiri ei ole
johtajakeskeinen, vaan Kristus-keskeinen ja Raamatun ydinjuttuja esiintuova.
MATTI: Paavalikin korostaa Galatalaiskirjeessään
vapautta. Ja kun sitä arviointia sitten tehdään, niin keskeisiä käsitteitä ovat
armo, sovitus, evankeliumi, Kristuksen täytetty työ. Niillä lähdetään
liikkeelle.
ESKO: Hankaluus on, että esimerkiksi ”armo” voidaan
määritellä käytännössä joksikin, joka kuulostaa ihan oikealta, mutta toteutus
onkin sitten ihan toinen juttu. Yhteisö voi silti käytännössä olla armoton ja
suorituskeskeinen.
LEEVI: Arvioinnin laajapohjaisuus on hyvin tärkeää.
Helluntaiseurakunnissa saattaisi tässä olla kehittämisen paikka. Jäsenillä
tulisi olla tiedossaan menettelytavat, miten menetellä, jos kokee tulleensa
kohdelluksi tai ymmärretyksi väärin. Voisi luottaa siihen, että asia
käsitellään eikä jää vain yhden henkilön taakse.
MATTI: Meillä ei ole oikein arvioinnin
toimintakulttuuria. Ja arviointi on siinä mielessä haastavaa, että sitä voidaan
käyttää myös väärin ja omien intressien edistämiseen.
Eräs piirre on, että jos ruvetaan arvioimaan yhdessä vaikkapa
keskustelevalla otteella, niin siinä monet lukkiutuvat. Miten seurakuntalainen
voi esittää kritiikkiä siten, ettei siitä tule negatiivista palautetta?
Arvioinnin merkitys on ymmärrettävä myös vanhimmiston
työskentelyssä. Esimerkiksi oheinen lista olisi erittäin käydä lävitse
vanhimmistossa ja pohtia, että eihän meillä vain ole tällaista tyrkylläkään. Se
keskustelu olisi aika pitkä, mutta hyödyllinen.
ESKO: Arviointiin liittyy sellainen hankala puoli, että
me teemme sen suhteessa johonkin, ja jos oma ympäristö on kovin tiivis, niin
silloin arviointikin tehdään vain suhteessa omaan totuuteen.
Arviointi vaatisi vuorovaikutuksen ympäröivän yhteiskunnan tai
muiden kirkkojen tai ylipäätään jonkun kanssa, jotta se arviointi nähdään
suhteessa muihin.
LEEVI: 2000-luvulla sosiaalisen median ja verkon vuoksi
toimintaympäristö on muuttunut aivan valtavasti. Nyt opit saadaan milloin
Nigeriasta ja milloin Amerikasta ja milloin mistäkin.
Niinpä on aivan mahdotonta kenenkään pastorin kontrolloida
niitä. Siksi on yhä tärkeämpää, että seurakuntalaisille annetaan valmiuksia
opetella itse arvioimaan myös ilmiöitä, jotka eivät näyttäydy seurakunnan
sisällä vaan jossakin muualla. Enää ei voi vain ylhäältä kaataa tietoa
alaspäin.
MATTI: Joskus arviointi sotketaan ojentamiseen.
Seurakuntalainen näkee oikeudekseen ja velvollisuudekseen ojentaa, ja se voi
olla melkoinen hulabaloo. Paavali antaa Galatalaiskirjeen 6. luvun alussa
ohjetta siitä, miten toimia, jos näkee jonkun tekevän tolkuttomuuksia. Siis
tolkuttomuuksia, ei syntiä.
LEEVI: Paavali kirjoittaa myös tessalonikilaisille, että
”ojentakaa kurittomia, rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja ja olkaa kaikkia
kohtaan kärsivällisiä.”
On siis tunnistettava, milloin kyse on kurittomuudesta, johon
on hyvä puuttua. Mutta vaikka joku joskus toimii tolkuttomastikin, niin kyse
saattaa olla psyykkisestä heikkoudesta.
Arviointi ei ole automaattisesti kielteistä. Arviointi on
kyselyä. Minkä kanava kautta tavallinen seurakuntalainen voisi – heittäytymättä
hankalaksi – pohdiskella ja kysellä.
LEEVI: Kun alkuvuosisatoina tuli klassista kristinuskoa
uhkaavia liikkeitä, niin kirkolliskokouksia pidettiin useita ihan putkeen. Jos
ne eivät olisi kyenneet arviointiin, niin voidaan vain kuvitella, mitä
kristinusko olisi tänään.
Minua on aina puhutellut Filippiläiskirjeen 1:9-11: ”Rukoilen
myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja
harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, säilyisitte puhtaina
ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivää ja tuottaisitte Jumalan
kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus
Kristus.”
Eli hyvin tärkeä on myös arvioinnin motiivi. Ettei arvioisi
mustamaalatakseen tai kaataakseen, vaan kehittääkseen aidosti asioita.
Elämme aikaa, jossa sosiaalinen media antaa jokaiselle
mahdollisuuden laukoa ihan mitä haluaa ja näennäisesti samanlaisella
painoarvolla. Katoaa taju siitä, että kaikki arvioijat eivät ole samalla
viivalla ja yhtä kypsiä arvioimaan. Siksi myös arvioitsijoita pitää arvioida,
että minkä suhteellisen painoarvon jollekin arviolle antaa.
MATTI: Arviointi ei ole meille luontaista, ei edes
rakentava. Ja jos esittää kritiikkiä, niin siinä pulssi nousee ja äänikin
tahtoo takertua kurkkuun. Arviointi voi kuitenkin olla myös positiivista.
Ajatellaan vaikka viimeistä tuomiota. Siinä arvioinnissa oikealla puolella
olevista oli paljon hyvää sanottavaa. Samoin Paavalikin monessa kirjeessään
kertoilee paljon myönteistä, ja Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavalikin
käyntinsä jälkeen teki rohkaisevan arvion - ja me luemme siitä vieläkin.
ESKO: Edelleenkin mietin: kulkeutuuko se arvioiva viesti
sinne, minne se kuuluu? Meillä kun ei ole arvioinnin käsittelykulttuuria.
MATTI: Jos yhteisö on sulkeutunut kuin munankuori, niin
siellä johtaja voi päättää oikean arvioinnin kriteerit, mutta jos seurakunnan
perusopetus ja isot kuviot on sovittu vanhimmistossa, ja pastorit sitten
toteuttavat niitä, niin seurakuntalaisetkin oppivat tekemään siltä pohjalta
arviointia.
Raikas ja terve opetus muuttaa koko ajan ihmisiä, jolloin he
kykenevät tekemään tervettä harkintaa opetuksen pohjalta. Terve opetus tuottaa
jo itsessään Hengen hedelmää. Silloin olemme lempeitä toinen toisillemme ja
kilpailemme toinen toistemme kunnioittamisessa sen sijaan että mietimme
suorituksia, että mikä on hyväksyttyä, mikä sallittua ja mikä kiellettyä.
Viime vuosikymmeninä Suomeen on rantautunut uusia, nopeasti
kasvavia pienyhteisöjä, joiden vaikutuspiirissä on tuhansia nuorehkoja ihmisiä.
Mikä heitä vetää sinne?
MATTI: Olisiko niin, että ne pystyvät lupaamaan jotakin
kokemuksen ja tunteen tasolla? Tarjotaan elämyksiä.
Muistan lapsuudestani, että jos vaikkapa Mauri Liukkunen oli
jossakin sadan kilometrin säteellä, niin häntä mentiin kuulemaan, sillä se oli
kokemus!
On myös yhteisöjä, joissa on tiukat säännöt siitä, miten
eletään.
LEEVI: Aikamme on täynnä erilaisia hengellisiä
vaikutteita, ristiriitaisuuksia ja sekavuuksia. Silloin monia viehättävät
helposti varmat ja mustavalkoiset vastaukset, kun niihin vielä lisätään tunne
ja kokemukset. Näitä ilmiöitä olisi hyvä tarkastella myös pitkän ajan kuluessa.
Hengellinen yhteisö voi hyvinkin kukoistaa epäterveellä pohjalla muutamia
vuosia ja vuosikymmenenkin, mutta turnauskestävyys vasta pitkällä aikavälillä
osoittaa, miten terveellä pohjalla se on.
ESKO: Jos me laskisimme vain kastettujen määrää emmekä
seuraisi lainkaan heitä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet pois
seurakunnan toiminnasta, niin kasvukäyrä olisi ihan toisenlainen kuin mitä se
on. Pois jättäytyneitä on niin paljon omassakin sukupolvessa. Eivätkä syyt ole
aina niin selkeät. On vain koettu, ettei haluta enää olla tässä mukana.
MATTI: Muistan lapsuudestani, että silloin tultiin
uskoon ja pelastus oli varma. Mutta sitten hoiperreltiin jonkinlaista siltaa ja
koko ajan pelättiin, että putoaa. Pelastus ei ollutkaan – niin kuin Paavali
sanoo – yhtä lähellä meitä kuin silloin kun tulimme uskoon.
Palaan siis terveen opetuksen tärkeyteen. Uskon entistä enemmän
evankeliumin perusasioihin: armo, sovitus ja päivittäinen evankeliumin voima.
ESKO: Minulla on muuan kokemus yhteisöstä, joka ei ollut
helluntailiikkeessä. Siinä ympäristössä oli valtavan suuri armon ja rakkauden
korostus, ja se kuului julistuksesta. En osannut heti tunnistaa ilmiötä, koska
fraasit olivat niin oikeita. Mutta ajan mittaan tuli vastenmielinen olo tavasta
osoittaa sitä rakkautta kaikessa. Se ei tuntunut luontevalta. Muutaman vuoden
kuluttua ilmeni, että yhteisöön oli tullut lahkomaisia sulkeutuneisuuden
piirteitä. Rakkauden ja hyväksynnän ilmapiirillä rajattiinkin tarkasti pois
heidät, jotka ”eivät kuulu meihin”.
LEEVI: Ottaisin vielä esille psyykkisen haurauden.
Joillakin henkiseltä rakenteeltaan heikoilla yksilöillä on alttiutta lähteä
mukaan ympäristöihin, joissa he tulevat hyväksikäytetyiksi. Siksi joudumme
kysymään, miten tällaisia uskovia pitäisi varjella ja hoitaa seurakuntaelämässä?
LEEVI: Johtajuus onkin yksi tarkkailtava asia. Miten
keskeistä on henkilön ympärille rakentuva johtajuus? Ja onko johtajuudella
yläpuolellaan mitään rakennetta, joka voi ottaa kantaa tai arvioida. Jos
johtajat ovat täysin irrallaan sellaisesta johtajuusrakenteesta, niin sen
pitäisi herättää kellot soimaan.
MATTI: Kun seurakunnassa aloittaa uusi työntekijä, niin
vanhimmiston tulisi pitää jonkinlainen työhönottokeskustelu, jossa käydään
lävitse keskeiset opetukset ja seurakunnan tavat. Se olisi arviointiketjun osa.
Luotaisiin tavallaan hyvät, positiiviset käytänteet, joilla mennä eteenpäin.
Samalla vanhimmisto ymmärtäisi työntekijää tukevan roolinsa.
LEEVI: On tärkeää, että työntekijän ja vanhimmiston
välinen suhde on oikealla tavalla luottamukseen perustuva ja hengittävä.
Samalla kun vanhimmisto tukee pastoriaan, hänellä tulee olla oikeanlainen
vapaus toimia itsenäisesti ja sovitun linjan mukaisesti tukehtumatta liian
yksityiskohtaiseen kontrollointiin.
ESKO: Joskus on niin, että vanhimmistoon ei löydy
osaajia toisaalta hallinnon puolelta ja toisaalta paimenia. Aina kun nämä
ominaisuudet eivät osu samoihin henkilöihin. Siksi olisi tärkeä, että
hallintoon löytyisi lahjoja molempaan osaamiseen.
MATTI: Jos vanhimmistossa valmisteltaisiin seurakunnasta
jonkinlainen esite, jossa kerrotaan, että tällaista me lupaamme ja tällaista
väkeä me olemme, niin se olisi vanhimmistollekin melkoinen johtajuuden haaste.
Joutuisi miettimään, että minkälaisella sanoituksella seurakuntaa johdetaan.
Sellaisen esitteen tekemisessä kuluisi muutama lauantai-ilta, ja se koskettaisi
ihan jokaista. Se olisi melkoinen kasvamisen prosessi.
ESKO: Tässä on ehkä ottanut hieman paikkansa strategia
”Valloittava seurakunta”
(https://suomenhelluntaikirkko.fi/wp-content/uploads/2021/06/Valloittava-seurakunta-2035.pdf).
Minulla on sellainen olo, että lapio on siinä kovalla kuokinnalla osunut
johonkin arvokkaaseen.
Evankeliumi ja etiikka on pidettävä erillään.
LEEVI: Olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että
evankeliumin ja etiikan ero pitäisi pitää entistä kirkkaammin mielessä. Meillä
helluntailiikkeessä oli varsinkin takavuosina suuri vaara, että halusimme puhdasotsaisesti
pitää esillä kristillistä etiikkaa, ymmärtämättä, että se on seurausta armon
oikeasta ymmärtämisestä.
Peter Halldorf korostaakin sitä, että jos etiikka ja
evankeliumi sotketaan väärällä tavalla, paljon asioita menee sekaisin. Silloin
kristillisestä etiikasta tulee meille inhimillinen suoritus, jolla ansaitaan
hyväksyntä Jumalan edessä. Usko ei nouse enää evankeliumista.
Hyvä ystäväni saarnaaja Matti Lappalainen onkin
huomauttanut, että Jumalan armo on pahimmillaan monille uskoville kuin hengellinen
toimeentulotuki. Jos omavoimaisessa uskonelämässä ei pärjää enää mitenkään
muuten, niin sitten voi mennä taivaallisen sosiaalitoimiston luukulle pyytämään
armoa. Armoa tarvitaan siis vasta sitten, kun kaikki muut eväät on syöty.
MATTI: Paavalikin sanoo, että sitä hyvä hän ei tee, jota
haluaisi, koska hänessä asuu se synti.
Teologi Matti Väisänen sanoo jossakin kirjassaan, että mitä
pidemmälle ihminen on taivastiellä vaeltanut, sitä vähemmän hän pyytää
henkilökohtaiseen uskontaisteluunsa apua Jumalalta, koska – kuten
Roomalaiskirjeessäkin sanotaan – ei se liha koskaan taivu hyvään, vaan meidän
on vain taisteltava.
Armon jatkuva kokeminen on siitä ihmeellistä, että sitä
annetaan meille – mutta sekin tulee armosta.
ESKO: Kun mietin viime elokuun Retro-tapahtumaa, niin
jostakin syystä koen, että kaikesta siellä kuullusta huolimatta voin olla
edelleen tässä mukana. Ja joku toinen kokee, samanlaisilla taustoilla ja
kokemuksilla, ettei enää voi.
Jos pystyy pitämään eron meidän yhteisömme tavoilla ja
teologisilla totuuksilla, niin aika paljon voi sopia, että ”tämä on meillä
tapana”. Jokin toimintakulttuurin asia ei tarkoita, että se olisi jumalallinen
totuus, jonka rikkomisesta seuraa kadotustuomio.
LEEVI: Tämä on hyvin tärkeä näkökulma! Se auttaa
arvioimaan omaa toimintakulttuuria ja toimintatapoja.
ESKO: Hengellinen itsetunto voi kasvaa suhteessa suoraan
Jumalaan eikä pelkästään yhteisöön. Jostakin syystä koen, että voin olla
uskovaisena tässä yhteisössä ja edistää sen hyvää. Ja jos tulee kysymys siitä,
että olenko kelvollinen Jumalalle, niin se vastaus tulee muualta kuin suoraan
yhteisön antamana.
Meillä on tietyt tavat, joita perustelemme hengellisinä. Kun
sitten yhteiskunta ja ympäristö muuttuvat ja tavatkin muuttuvat, niin joudumme
kysymään, miksi se hengellinen totuus ei enää olekaan voimassa?
Jos pystymme pitämään hengelliset totuudet ja toimintatavat
erillään, niin siitä seuraa levollisuutta. Me laulamme näitä lauluja, ja joku
toinen laulaa toisenlaisia. Me vain emme pidä niin paljon niistä lauluista,
vaan me tykkäämme näistä lauluista. Tällä tavalla uskaltaa olla hengellisenä
yhteisönä mitä on.
Milloin on syytä huolestua?
Arvioidessasi uskonyhteisöäsi mieti näitä:
Sisäinen kontrolli: Miten paljon yhteisö määrää
jäseniensä henkilökohtaisista asioista? Onko jäsenellä velvollisuus raportoida
tekemisistään ylemmässä asemassa oleville?
Johdon autoritaarisuus: Kuinka erehtymättöminä johdon
määräyksiä on pidettävä? Suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle? Onko
velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä?
Opillinen dogmaattisuus: Ovatko todellisuuskäsitykset ja
opit jäykkiä? Onko suvaitsemattomuutta erilaista ajattelua kohtaan? Kuinka
pitkälle opetus ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet?
Syyllistäminen: Onko jäsenen etsittävä vikaa aina
itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön?
Vainoharhaisuus: Kuinka paljon jäseniä pelotellaan
todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset
viranomaiset, virallinen (lääke)tiede ja ennen kaikkea yhteisöstä lähteneet ja
siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet?
Maailmankielteisyys: Näkeekö yhteisö maallisen elämän
yhteisön ulkopuolella täysin arvottomana? Väittääkö se yhteisöön kuulumattomien
ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin? Onko yhteisöllä apokalyptinen
visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain yhteisöön sitoutuneet jäsenet
pelastuvat?
Sensuuri: Missä määrin yhteisö rajoittaa jäsenten
mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin yhteisöstä? Onko suoran
kiellon lisäksi epäsuoraa ryhmäpainetta: jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa
maallisiin tai demonisiin tiedonlähteisiin?
Ihmissuhteiden rajoittaminen: Onko painetta hylätä eri
tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, entinen elämä harrastuksineen
ja ilonaiheineen?
Uusien jäsenien värväys: Kuinka paljon painoa annetaan
uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle?
Peiteryhmät: Kuinka suuri määrä yhteisöllä on
esimerkiksi peiteyhtiöitä ja ”hyväntekeväisyysjärjestöjä”, joiden
tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa?
Varakkuus: Miten paljon jäseniä painostetaan
lahjoittamaan omaisuuttaan yhteisölle (esim. kymmenykset tuloista,
erikoiskolehdit, yhteisölle testamentatut perinnöt)?
Poliittinen vaikutusvalta: Kuinka paljon poliittista
vaikutusvaltaa yhteisö haluaa tai on pystynyt hankkimaan sijoittamalla jäseniään
vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa?
Seksuaalinen manipulaatio: Kuinka tarkkaan johtajat
määräävät alaistensa seksielämästä?
Eroa harkitsevien painostus: Kuinka voimakkaasti jäseniä
pyritään estämään lähtemästä liikkeestä? Kuinka paljon entisiä jäseniä
painostetaan liittymään takaisin?
Miten onViime syksynä
Fida järjesti arabitaustaisille kristityille suunnatun Musaalahah Davar -opetusviikonlopun, jossa käsiteltiin Israeliin liittyviä teemoja Raamatun pohjalta. Menestyksekkää...
Miten onKesäkuun 2018
kommentoiduimpia uutistapahtumia olivat KD-vaikuttaja Aki Ruotsalan pikapotkut
Porin Jazzien toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun Satakunnan kansa oli
kertonut siitä...
Miten onRokotevastaisuus on
noussut loppusyksystä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokkotapauksen myötä.
Larsmon eli Luodon kunta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.
Miten onLähetys- ja
kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.
Miten onLokakuussa Helsingissä
vietettiin raamatunkäännöstyön juhlaa: jo kymmenelle Venäjän suomensukuiselle kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti (RV 43). Viimeisin, komipermjakinkielinen...
Miten onVuosikymmenten ajan
suomalaiset kristityt ovat olleet vahvoja Israelin ystäviä yli
kirkkokuntarajojen.
Israel-asiantuntija, pastori Harri Kröger, mikä on
mielestäsi merki...
Miten onPakistanin korkein
oikeus vapautti viime viikolla vuodesta 2009 vangittuna olleen, kuolemantuomiota odottaneen Asia Bibin. Kristitty viiden lapsen äiti oli vangittu sen jälkeen, kun hänen oli...
Miten onMarko Selkomaa toimii Hyvä Sanoma ry:n evankelistana ja lähetyspastorina. Kotimaan tilaisuudet ja kampanjat ovat osa Hyvä Sanoma ry:n toimintaa. Lähetyskampanjat toteutetaan yhteistyössä Fida Internat...
Miten onHelluntaiseurakuntien hengellisestä ja toiminnallisesta tilanteesta julkaistiin tutkimus Syyspäivillä Helsingissä kolme viikkoa sitten. Laajassa aineistossa käytiin läpi seurakuntien nykypäivää ja tul...
Miten onYksi laajimmin
maassamme levitetyistä hengellisistä kirjoista on Riku Rinteen kirjoittama
KK – Kuolemankauppias, joka kertoo Kari KK Korhosen elämäntarinan.
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa
mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mikäli
hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.
Miten onHELP ry on
Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöiden jäsenyhdistys, joka palvelee
jäseniään muun muassa tukemalla työhyvinvointia ja kutsumustyötä sen eri
vaiheissa.
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti
myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n
puheenjohtaja Risto Huvila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
Miten onRistin Voiton päätoimittaja
on vaihtunut tänä kesänä. Petri Mäkilä aloitti lehden vastaavana
päätoimittajana juhannuksena, ja toimitusta 13 vuotta johtanut Leevi Launonen
jäi eläkkeelle...
Miten onHelluntailiikkeessä
vaikuttava Scott Morrison, 50, valittiin elokuussa Australian
uudeksi pääministeriksi. Tunnustavana kristittynä Morrison kuuluu Sydneyn Horizon-seurakuntaan,
joka toim...
Miten onSuomen Gideonit
on perustettu vuonna 1946 ja on vuodesta 1952 ollut osa kansainvälistä The
Gideons International (TGI) -järjestöä. Raamattutyöhön keskittynyt järjestö
toimii 201 maassa j...
Miten onJyväskylän yliopiston
kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka kirjoitti
Oikea Media -julkaisun vieraskynäpalstalla 27.7. artikkelin otsikolla
”Kampanja pedofilian l...
Miten onVakavat opilliset
ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä
sellainen nousi esiin liikkeen työntekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä
opista poikkeavan J...
Miten on”Tätä on odotettu, sika jees!” kommentoi eräs Raamattua rakastava henkilö katsottuaan You Tubessa Aikamedian tekemän esittelyvideon Sana Elämään -kommentaariraamatusta.
Miten onHausjärvellä järjestettiin 22.7.2018 luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus osana yhteiskristillistä romanipäivää.
Miten onHelsingin Saalem -seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood, ovatko maahanmuuttajien sydämet edelleen avoimia evankeliumille? – Kyllä, avoimuus jatkuu edelleen. Sen näkee myös niissä, jotka ovat...
Miten onJuhannuskonferenssin kävijämääristä on esitetty monenlaisia
arvioita. Suurin osa uskoo kävijämäärän laskeneen.
Konferenssi-isäntä Marko Halttunen, minkälainen
tapahtuman p...
Miten onJuhannuskonferenssissa eivät enää kaiu juhlakanslian
kuulutukset, joissa totuttiin vuosien saatossa kuulemaan tiedotuksia
kadonneista henkilöistä, päälle jääneistä auton valoista ja eri puol...
Miten onNuorisotyöntekijä Mika Tenetz tutki IK-opistossa
Alphacrucis Collegeen tekemässään MA-tutkinnon päättötyössä amerikkalaisen
Gateway-seurakunnan pastorin John Burken teoksia ja ajattelua...
Miten onFidan
uusimmassa Muslimimissio-uutiskirjeessä kerrotaan
etiopialaisesta miehestä, jonka kääntymykseen
islamista kristinuskoon sisältyi erikoinen
ilmiö: hän oli saanut lahjaksi Raamatun,
j...
Miten onUskonnollisen vakaumuksen vaikutusta ihmisen terveyteen ja
hyvinvointiin on tutkittu pitkään niin lääketieteessä kuin esimerkiksi
psykologiassakin.
Miten onRistin Voitto uutisoi viime viikon numerossa Tampereen
helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajille annetusta kristinuskon opetuksesta ja
heidän kokemastaan Pyhän Hengen kasteesta (RV 21).
...
Miten onIK-opiston vararehtori
Markku Ojaniemi ja
nuorisotoimintojen koordinaattori Tero Järventausta esittelivät
pastoreiden saunaillassa 7.
toukokuuta seurakuntien vastuunkantajille IK-opi...
Miten onJerusalem on
jälleen maailmanpoliittisen huomion kohteena. Sen myötä myös monet
eskatologiset ja missiologiset kysymykset ovat nousseet taas esiin. Fidassa on
kuitenkin ihmetelty joitakin...
Miten onKeuruun Juhannuskonferenssi on valtava vapaaehtoistyöntekijöiden
voimainponnistus. Jälleen tänä kesänä talkoisiin odotetaan noin 1 700:aa
vapaaehtoista.
Miten onLahden helluntaiseurakunnassa järjestetään lauantaina 5. toukokuuta
sielunhoidollinen seminaari, jonka teemana on ”Kun lapsen mieli murtuu”.
Seminaari pyrkii auttamaan perheitä, joiden la...
Miten onHelsingin Saalem-seurakunnassa järjestettiin viime viikolla
kaksipäiväinen johtajuuskonferenssi, jonka yhtenä tavoitteena oli valmentaa
nuorta sukupolvea hengelliseen vastuunkantoon ja joht...
Miten onKeuruun IK-opistolla järjestetään 28.–30. toukokuuta
senioripäivät, jonne kokoontuu noin 160 eläkkeellä olevaa helluntaiseurakuntien
työntekijää. Tapahtuma on osallistujille maksuton, ja s...
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta
vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmallista, uutisoi Helsingin Sanomat 4.
maaliskuuta.
...
Miten on Aikamedia teetti viime syksynä Mediatum Oy:llä laajan tutkimuksen, joka
koski kaikkia Aikamedian tuotteita ja palveluja. Kyselyyn vastasi toista
tuhatta henkilöä, ja tutkimuksen antamaa...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjestämässä lauantaina 21. huhtikuuta
Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää seminaaria, jossa käsitellään
uskonnollista väkivaltaa. Seminaarin teema...
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viikkolehdessä oli hiljattain juttu,
jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan
lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
Miten onHyvä Sanoma -lehti koki
vuodenvaihteessa perusteellisen uudistuksen. Aikamedian toimitukseen on tullut
siitä voittopuolisesti myönteistä palautetta, mutta osa palautteen antajista
on kok...
Miten onHuippusuosittu lasten puuhateltta uhkasi lopettaa
toimintansa vuoden 2016 Juhannuskonferenssissa Keuruulla, kun vastuunkantajia
sen hoitamiseen ei löytynyt tarpeeksi. Viime juhannuksena va...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietettiin perinteiseen
tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen
seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
Miten onHyvä Sanoma ry vastaa helluntaiseurakuntien järjestönä kotimaan
evankelioinnista ja tekee monimuotoista työtä muun muassa kouluissa,
vankiloissa ja diakonian parissa.
Miten onSäveltäjä Lasse Heikkilä kiersi Suomi 100 -juhlavuoden aikana Valkia-ryhmän ja muun
taustajoukkonsa kanssa ympäri maata esittämässä säveltämäänsä Suomalaista
messua. Produktio oli yksi näky...
Miten onSuomen helluntaiseurakuntien lähetystyössä palvelee
toistakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Osa on aiemmin toiminut samassa
tehtävässä seurakunnan palkkaamana lähetystyöntekijänä, osa o...
Miten onSuomessa
hiljattain voimaan astunut
varhaiskasvatuslaki ei
enää tunne uskontokasvatusta. Monet
päiväkodit ovat tulkinneet tämän
merkitsevän sitä, etteivät ne enää
tee yhteistyötä seuraku...
Miten onKristityksi
kääntyneet entiset muslimit joutuvat
kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin
vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime
viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
Miten onAikamedian
julkaisemaan lehtiperheeseen kuuluu
kuusi säännöllisesti ilmestyvää lehteä. Niistä
Ristin Voitto on helluntailiikkeen viikkolehti
ja muut harvemmin ilmestyviä aikakauslehtiä,
j...
Miten onRistin Voitto on vuodesta 1912 ilmestynyt Aikamedia
Oy:n kustantama helluntailiikkeen viikkolehti.
Viime aikoina lehti on laajentanut sisällöntuotantoaan
myös verkossa. Yksi
Ristin Voiton...
Miten onSyyskuun
lopussa Turussa järjestettyjen helluntailiikkeen
Syyspäivien palautekysely on
koottu. Syyspäivätoimikunta kokoontui torstaina
2. marraskuuta Helsingin Saalemiin arvioimaan
saatua...
Miten onNenäpäivää vietetään
jälleen marraskuussa. Keräys
on alkamassa jo lokakuun puolella,
ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan
valtakunnallista keräystä.
Miten onSana
ylistys herättää
seurakuntalaisissa monia
erilaisia mielikuvia. Seurakuntien ylistystavat
ja -laulut myös jakavat kristittyjä. Usein
kysymys on kuitenkin jostakin aivan muusta
kuin...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille
helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui
lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa.
Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta
palautetta ja s...
Miten onSyyspäivät tuntuvat tulevan kesän jälkeen monille
helluntaiseurakuntien pastoreille ja
vastuunkantajille yllätyksenä. Turussa vastaanotettiin
ilmoittautumisia pitkään deadlinen
jälkeen....
Miten onSuomen
maahanmuuttajatilanne on muuttunut kahden vuoden takaisen maahanmuuttajavyöryn jälkeen. Koordinaattori Timo Kekolahti, minkälaista maahanmuuttajien kohtaaminen on tänään?
Miten onFloridan
suomalaiset kristityt odottelivat Irma-hurrikaania
jännittyneinä. Ennusteissa myrskyn
pelättiin osuvan kovimmin juuri West
Palm Beachin alueelle, missä Lake Worth
ja suomalainen...
Miten onSyyskuun
lopussa järjestettävien
helluntailiikkeen Syyspäivien
puhujaksi on kutsuttu Gateway-seurakunnan
pastori John Burke Yhdysvalloista.
Hänen opetuksensa on
herättänyt kysymyksiä ja...
Miten onToissa lauantaina Helsingin
Senaatintorilla koettiin
pitkään aikaan suurin kristillinen kaupunkitapahtuma,
kun arviolta 8 000 ihmistä kokoontui
seuraamaan ja osallistumaan Lasse Heikkilän...
Miten onHelluntaiseurakunnissa työskentelee pastorien
ohella enää kourallinen palkattuja evankelistoja.
Kotimaan saavuttavaan työhön on
kuitenkin nimetty 21 yhteysevankelistaa eri
puolilla maata....
Miten onSyyspäivät (vuoteen
2014 saakka nimellä Talvipäivät)
on helluntaiseurakuntien pastoreiden, vanhimpien
ja vastuunkantajien vuosittainen
tapahtuma, joka järjestetään tänä
vuonna 28.–30. syy...
Miten onKOULUT ovat aloittaneet jälleen uuden lukuvuoden. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on maanlaajuinen koulupastoreiden verkosto ja yli 30 vuoden kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Viime vuosina...
Miten onPääkaupunkiseudun Iso Kirja eli IK Helsinki näkee päivänvalon 14. elokuuta. Raamattuopiston historiallinen harppaus tuo kurssit ja seminaarit paremmin myös ruuhka-Suomen ulottuville. Mitä kursseja...
Miten onMAAMME tunnetuimpia raamatunopettajia on Uusi
Tie -lehden päätoimittaja, kansanlähetysvaikuttaja Leif Nummela,
jonka luotsaamia Raamatun punainen lanka -seminaareja on järjestetty myös
vapaakri...
Miten onIK-opistolla Keuruulla
järjestetään suosittuja valtakunnallisia
Fifteen-leirejä rippikouluikäisille helluntaiseurakuntien nuorille.
Suosion kääntöpuolena jotkut seurakuntakentän toimijat
k...
Miten onVanhoillislestadiolaisesta taustasta tunnettu Jämsän kristillinen opisto järjestää heinäkuun jälkipuoliskolla perinteiset Opistoseuransa Isossa Kirjassa.
Miten onSuomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN)
kuuluvat Suomen Adventtikirkko, Baptistikirkko,
helluntailiike, Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija.
Miten onTämän
vuoden herättäjäjuhlia vietetään
7.–9.
heinäkuuta herännäisyyden juurilla, Paavo Ruotsalaisen kotipitäjässä
Nilsiässä. Pääpaikka sijaitsee
aivan Nilsiän keskustassa.
Miten onVuodesta 1912
lähtien ilmestynyt Ristin Voitto -lehti on kokenut monia uudistuksia yli
sadan vuoden aikana. Nyt lehteen on jälleen
tekeillä uudistus, joka näkyy sekä rakenteessa että
sisäl...
Miten onEspoon Metro Areenalla toukokuun lopulla järjestetty
Nouse Suomi -tapahtuma on
herättänyt kriittistä jälkikeskustelua niin
seurakunnissa kuin mediassakin. Pääpuhujan, amerikkalaispastori
G...
Miten onRistin Voitto -lehden numeron 22/2017 saa myös moni sellainen henkilö, joka ei
ole vielä lehden tilaaja. Ristin Voiton painosmäärä on huomattavasti suurempi
tavanomaiseen viikkopainokseen...
Miten onHelluntaiseurakuntien koulutyöntekijät pääsevät
yhä kouluihin. Koulupalvelun yhteistyöjärjestönä
toimii nykyisin myös kansainvälinen
E-Compass ry.
Miten onTukholman keskustassa tehtiin perjantaina 7.4. terrori-isku, jossa kuorma-auton anastanut uzbekistanilainen mies ajoi sillä ensin ihmisten päälle Drottninggatanin kävelykadulla ja törmäsi sitten Åhlén...
Miten onJoensuun helluntaiseurakunta ja Voice in the City -järjestö toteuttavat ensi viikolla Joensuun urheilutalolla rukouskoulun. Tapahtuma kestää torstaista lauantaihin. Opettajina rukouskoulussa toimivat...
Miten onKuntavaaliehdokas Jari Viherlammen kohdalle osui kyseenalainen kunnia saada ehdokasnumerokseen 666. Hilpeyttä herättää etenkin se, että Ilmestyskirjassa pedon luvuksi mainittu numero kerryttää ääniä m...
Miten onHelsingin Saalemissa järjestetään johtajuuskonferenssi huhtikuun alussa. Mukana tapahtumassa on muun muassa hippiseurakuntaliikkeen perustaja Mark Foreman sekä Lontoon Hillsong-seurakunnan pastori Dan...
Miten onTM Aila Ruohon uutuusteos Pyhät, pahat ja pelokkaat (Atena 2017) on herättänyt huomiota mediassa. Ruoho pureutuu hengellisiin pelkoihin kymmenessä yhteisössä, ja haastateltavien joukossa on myös hellu...
Miten onIso Kirja -opisto ja australialainen Alphacrucis College (AC) toimivat nykyisin yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä Suomessa. Tämä yhteistyö alkoi vuonna 2015.
Miten onIson Kirjan opettaja, TT Miika Tolonen pohdiskeli Opiston mäeltä -blogissaan kristityn kansallista identiteettiä ja lojaliteettia valtiolle (blogi löytyy osoitteesta ristinvoitto.fi). Hänen mukaansa k...
Miten onYle TV1:n Perjantai-ajankohtaisohjelmassa haastatellun ex-helluntailaisen Kaisa Klapurin kuvaukset
lapsuuden kokemuksistaan Kälviän helluntaiseurakunnassa ovat nostattaneet keskustelua muun muass...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
Miten onSana Elämään -kommentaariraamattu on yksi Aikamedian kärkihankkeita vuonna 2017. Sen tekstilaitoksena käytetään suosittua Raamattu Kansalle -käännöstä, joka julkaistiin 2012. Kommentaariraamatusta on...
Miten onVuoden 2017 Juhannuskonferenssia on valmisteltu jo viime syksystä alkaen, ja konferenssitoimikunta kokoontui viime viikolla päättämään ohjelman pääsisällöistä.
Miten onRadio Patmos panostaa voimakkaasti radio-ohjelmiin. Se aloitti vakituisella toimiluvalla lokakuussa 2016 kymmenellä kuuluvuusalueella ja lyhytaikaisella luvalla 14 paikkakunnalla. Vaikka lyhytaikaiset...
Miten onSuomen Helluntaikirkon puheenvuorossa Kotkan Syyspäivillä kerrottiin Poliisihallituksen uudesta rahankeräyslain tulkinnasta, jonka mukaan yhdistyspohjaisilla seurakunnilla ei olisi kolehdinkanto-oikeu...
Miten onRistin
Voitto teki viimeksi suuremman lehtiuudistuksen juhlavuonna 2012.
Sen jälkeen lehden taittoon ja sisältörakenteeseen on tehty vain pieniä muutoksia.
Nyt lehteen on taas luvassa uudis...
Miten onSuomen eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja us...
Miten onHyvinkään ja Imatran helluntaiseurakunnissa on vastikään koettu herätystä, jossa yhteensä vähintään 150 henkilöä on ilmaissut haluavansa Jeesuksen elämänsä Herraksi
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
Miten onSuomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto osallistui 7. marraskuuta Tallinnassa pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden helluntaijohtajien kokoukseen.
Miten onSosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa 765 000 euroa valtion tukea ruokaapua jakaville yhdistyksille, jotka Samaria rf:n koordinoimana hakivat avustusta toimintaansa. Tuen saajien joukossa o...
Miten onSana retriitti tulee ranskan kielen sanasta retrait, ’vetäytyminen’. Retriitti tarkoittaa vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. ...
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
Miten onSyyspäivillä keskusteltiin naisten asemasta helluntaiherätyksessä monipuolisesti. Keskusteluista noussut toivomus oli, että seurakunnat voisivat jatkossa olla entistä ehyemmin miesten ja naisten yhtei...
Miten onKotkassa järjestettiin viime viikolla helluntailiikkeen vastuunkantajien Syyspäivät teemalla ”Siltoja rakentamassa”. Vuosittaiset neuvottelupäivät, jotka ennen pidettiin tammikuussa Talvipäivinä, järj...
Miten onHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International irtisanoi useita työntekijöitä noin vuosi sitten valtion kehitysyhteistyöleikkausten myötä.
Miten onRistin Voiton numerossa 38 uutisoitiin, että Ison Kirjan lähetyslinjan suosio on laskenut, kun järjestöiltä on leikattu valtion tukea ja seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua...
Miten onRadioaallot ovat vieneet jumalanpalveluksen suomalaisten koteihin jo vuodesta 1926. Yleisradio juhli juuri radiojumalanpalvelusten pyöreitä vuosia; jumalanpalvelus on pisimpään Yleisradion ohjelmistos...
Miten onKristinuskoon tutustuttava Alfa-kurssi sai viime vuonna Britanniassa ennätysmäisen suosion, kertoo kristillinen Premiermediajärjestö sivuillaan. Isossa-Britanniassa noin 9 000 kirkossa järjestettiin v...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
Miten onViime viikkoina kansainvälisiä lähetys- ja kehitysyhteistyöpiirejä ovat kuohuttaneet kristillisen World Vision -järjestön Gazan-työn johtajan väitetyt yhteydet terroristijärjestö Hamasiin. ...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
Miten onJuhannuskonferenssi on helluntailiikkeen suurin vuosittainen tapahtuma, jolla on monipuolisen ohjelman lisäksi myös taloudellista merkitystä. Useissa konferenssin tilaisuuksissa kerätään rahalahjoja,...
Miten onUusi Pokémon Go -mobiilipeli on herättänyt ennennäkemättömän suosion kännykänkäyttäjien parissa ympäri maailmaa. Pokémon-pelit saivat alkunsa Nintendon laitteilla 1990-luvulla. Pokémonit olivat pikkuo...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n
julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen
Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...
Miten onWycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön erikoistunut suomalaisjärjestö, joka kuuluu kansainväliseen ja tunnustustenväliseen Wycliffe-järjestöjen verkostoon.
Miten onJuhannuskonferenssissa on lapsille omia tilaisuuksia, mutta lasten energiamäärän huomioiden se ei riitä. Lapset tarvitsevat toimintaa ja tekemistä, jotta he viihtyvät. Vuosien mittaan onkin todettu, e...
PuheenaiheRistin Voitto on kehittänyt paperilehden rinnalla voimakkaasti myös sähköisiä palveluja. Uudet tuotteet www.ristinvoitto.fi-verkkolehti, näköislehti ja sähköiset RV-uutiset ovat kesän ajan vielä vapaa...
Miten onHelluntaiseurakuntien musiikki ry on osoittanut seurakunnille kannanoton, jossa se huolehtii yhteisöjen tämänhetkisestä musiikillisesta tarjonnasta.
Miten onNina Åström on tunnettu kokkolalainen artisti ja evankelista. Hän on edustanut Suomea vuoden 2000 euroviisuissa, tehnyt 14 levyä, esiintynyt noin 30 maassa konserteissa ja televisiossa yhteensä miljoo...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
Miten onEduskuntaan on perustettu Familia-verkosto. Sen perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta. Perustamiskirjan allekirjoittajina on kansanedustajia useista eri puolueista, ja verkoston jäseniksi voivat l...
Miten onOne Way Missionin toiminnanjohtaja Tapani Suonto on sanonut olevansa huolissaan klassisen kristinuskon hämärtymisestä uuskarismaattisten ilmiöiden vallatessa alaa. Myös monet kesän aikana Suomessa vie...
Miten onAikamedia perusti maaliskuussa suljetun Facebook-ryhmän, joka liittyy samassa kuussa julkaistuun kirjaan Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin. Koetelkaa k...
Miten onHelsingissä vapunpäivänä järjestetty Jeesus-marssi ja etenkin siihen liittyvä yhteiskristillinen vapputapahtuma Senaatintorilla on herättänyt keskustelua.
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
Miten onIso Kirja -opisto järjestää maanantaina 9.5. kello 18 helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmille saunaillan, jossa keskustellaan hengellisten ilmiöiden ja virtausten arvioinnista.
Miten onMusiikki kuuluu tärkeänä osana helluntailiikkeen toimintaan, juhliin ja myös Juhannuskonferenssiin. Perinteisesti konferenssin tilaisuuksien musiikista ovat vastanneet eri musiikkiryhmät ja esiintyjät...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
Miten onMuutamat avustusjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu kertovat valtion kehitysyhteistyöleikkausten ja toisaalta rasistisen puheen lisääntymisen auttaneen kansalaiskeräyksiä, ja r...
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
Miten onTuusulan helluntaiseurakunta haki Ristin Voiton numerossa 7/2016 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää/ohjaajaa harvinaisen suurella lehti-ilmoituksella, jonka hinta on 2 112 euroa. Ilmoitus herätti runsaa...
Miten onSuomessa eletään aikaa, jolloin monet maahan tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen ja joutuvat poistumaan maasta. Joissakin tapauksissa kielteinen päätös saatetaan kokea eettisesti ep...
Miten onKuusamon helluntaiseurakunnalla on käytössään entisestä koulusta remontoitu Vasaraperän leirikeskus, joka palvelee leiri-, kurssi- ja majoituskäytössä. Paikka sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Kuusa...
Miten onAIkamedia perusti pari viikkoa sitten suljetun Facebook-ryhmän keskustelemaan ajatuksista, joita uusi kirja Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia, 201...
Miten onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama oli Kotimaa-lehden haastattelussa (11.2.2016) huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rappeutum...